Skip to main content

Leo Stranius: Tehokkuuden taika (2022)

Tehokkuuden taika on vihreille vaikuttajille suunnattu ajanhallintaopas. Ihanteena on elämä, jonka täyttävät onnelliset ihmissuhteet ja maailmaa muuttava työ. Keino saavuttaa nämä on arkirutiinien muokkaaminen pala palalta, kunnes terveys, tuottavuus ja läheisten kanssa vietetty aika mahdollistavat onnellisen ja merkityksellisen elämän.

Kirjan vahvuus vahva henkilökohtainen näkemys. Kirjailija on testannut jokaisen kirjan ajanhallintavinkin. Ne muodostavat paketin, jossa palaset sopivat keskenään yhteen. Toisaalta tämä on myös kirjan heikkous. Ohjeet soveltuvat perheelliselle, kokousputksessa työskentelevälle toimihenkilölle.

Arkirutiinien muokkaus

Jokapäiväiset teot ovat aikaansaamisen kulmakivi. Ihmisellä on kuitenkin vain rajallinen määrä tahdonvoimaa. Onneksi suurin osa arkisista valinnoista tuulee "selkärangasta" ilman suurta tietoista harkintaa. Iltaisin hampaat pestään ilman suurempaa harkintaa siitä, onko ne parempi pestä tänään vai huomenna aamulla.

Arkirutiineja muokataan kuukauden kokeiluilla, joissa kohteeksi otetaan yksi arkirutiini kerrallaan. Rutiinia toistetaan tahdonvoimalla 30 päivän ajan. Tämän on tarkoitus siirtää rutiini tietoisen harkinnan piiristä helpoksi ja puoliautomaattiseksi noudattaa. 30 päivän jälkeen päätetään, onko rutiini noudattamisen arvoinen.

Tarkoitus ei siis ole, että yhtenä päivänä aloitetaan aikakirjanpito, ajankäytön suunnittelu, äänikirjojen kuuntelu, kasvissyönti, aikaisin herääminen, aamujumppa ja vieraan kielen opiskelu Duolingolla, koska yritys muokata koko elämäntapa kerralla vaatisi liikaa tahdonvoimaa ja on tuomittu epäonnistumaan. Elämää muuttavat rutiinit kasataan yksitellen kuukausi kerrallaan.

Aikaansaamista ajanhallinnalla

Lupausten pitämisen ja aikaansaamisen ydin on tunnistaa, paljonko aikaa menee mihinkin. Tämä saavutetaan kalenterilla ja aikakirjanpidolla.

Aikakirjanpidossa merkitään ylös toteutunut ajankäyttö tunti tunnilta. Tämän perusteella voi arvioida, miten kaukan erilaisiin sitoumuksiin menee aikaa, esim. että kolumnin kirjoittaminen lehteen tutusta aiheesta vie 3 tuntia aikaa.

Toimenpiteet on parempi aikatauluttaa kalenteriin tehtäväksi hyvissä ajoin ennen deadlinea. Jos eteen tulee tärkeämpiä asioita silloin, kun pitäisi käyttää 3h kolumnin kirjoittamiseen, on helpompi raivata tärkeille asioille aikaa, kun deadlineen on aikataulutetusta kirjoitushetkestä vielä useampi viikko. Jos näyttää siltä, että ei kuitenkaan ehdi, on parempi eskaloida asia sidosryhmille hyvissä ajoin ennen deadlinea.

Kun sitoumuksen aikavaatimus on selvillä, tulee se heti aikatauluttaa kalenteriin. Kolmen tunnin kolumninkirjoituksen vaihtoehtokustannus on se, että kolme tuntia jää käyttämättä johonkin muuhun. Aikakirjanpito ja kalenteri auttaa hahmottamaan vaihtoehtokustannuksen - mitä jättää tekemättä - jo lupautumishetkellä ja sanomaan "ei" asioille, jotka ovat vähemmän merkityksellisiä, kuin kalenteria jo täyttävät aikasitoumukset.

Onnellinen ja merkityksellinen elämä

Jari Sarasvuonlla onnellisen elämän kulmakivet olivat työ, ihmissuhteet ja terveys. Leo on samoilla linjoilla. Vihreille vaikuttajille suunnatussa oppaassa merkityksellinen työ on kestävän maailmanjärjestyksen edistämistä. Merkityksellistä työtä tehdään siksi, että halutaan, eikä siksi, että on pakko. Työhön siirrytään pitkäjänteisillä strategisilla valinnoilla koulutuksen, verkostoitumisen ja itsensä kehittämisen kautta.

Ihmissuhteista saa onnellisuutta hankkiutumalla hyvään ihmissuhteeseen, viettämällä paljon aikaa ystävien kanssa, ympäröimällä itsensä optimistisilla ihmisillä ja aktiivisesti vaalimalla ihmissuhteita osoittamalla kiitollisuutta ympärillä olevia ihmisiä kohtaan.

Ajanhallinta edistää onnellisuutta siten, että voi siirtyä tekemään merkityksellistä työtä paremman maailman rakentamiseksi, kun opiskelu, itsensä kehittäminen ja luotettavan tekijän mainnen luominen onnistuu ajanhallinnalla. Hallitsemalla kalenteria kiirehtimisen sijaan voi allokoida aikaa merkityksellisiille ihmissuhteille.

Be all that you can be

"Armeijassa teemme ennen kello viittä aamulla enemmän, kuin jotkut saavat aikaan koko päivänä", mainostetiin jenkkiarmeija rekrytointivideoissa. Miehiin vedotaan tarinoilla, jossa saavutetaan täysi potentiaali kovalla työllä. Leon kirjassa on poikkeuksellisen myönteinen ihmiskuva. Vihreät vaikuttajamiehet ovat viisaita äänikirjoista, kovakuntoisia työmatkapyöräilystä ja tervellisestä kasvisruokavaliosta, kurinalaisia ajankäyttäjiä ja ottaneet roolinsa perheen päinä ja talouden ja politiikan vaikuttajina. Vihreässä feministisessä retoriikassa keski-ikäiset, lihaa syövät heterosedät on perinteisesti demonisoitu junteiksi, rasisteiksi ja sortaviksi limanuljaskoiksi. On tervetullutta, että tätä kaavaa vihdoin rikotaan.

Vaikka kirja ei mainitse sukupuolta, reaktiot kirjaan ovat erittäin sukupuolittuneita - miehiltä myönteisiä ja naisilta kyseenalaistavia.

Henkilökohtaista reflektointia

Yllä tiivistin kirjan sisältöä. Seuraavaksi reflektoin omia näkemyksiäni.

Olen 5 vuoden ajan kirjannut toteutuneen ajankäyttöni. En ole Leon lisäksi törmännyt muihin, jotka tekisivät niin. Joissakin asioissa olemme päätyneet samoihin johtopäätöksiin. Siinä missä Leo kuuntelee äänikirjoja, itse olen kuunnellut vieraskielistä puheradiota kielitreeninä. Kun Leo pyöräilee työmatkat, minä luen metrossa ja bussissa.

Otin ajanhallintajärjestelmäni käyttöön ollessani sapattivapaalla tekemässä taideprojektia tilanteessa, jossa kukaan ulkopuolinen ei huomannut, nousenko aamulla ylös sängystä. Tällöin ajanhallintajärjestelmän kompensoi heikohkoa toiminnanohjausta sekä niiden rakenteiden puuttumista, jotka töissä kanavoivat sosiaalisen paineen ja arvostuksen toiminnanohjaukseksi ja aikaasaamiseksi.

Kirja on ahdistava siten, että se pakottaa näkemään oman vajavaisuuden: en pystyisi samaan, vaikka saavuttaisin täyden potentiaalini. Edes ajanhallintajärjestelmällä en pystyisi noudattamaan etukäteen tehtyä ajankäyttösuunnitelmaa (koska väsymys ja sen tuoma keskittymiskyvyttömyys) tai kasaamaan tapoja toisten päälle (enemmänkin tavat tuppaavat pelkistymään niin, että vaiheita jää pois laiskuuden vuoksi.) Lisäksi ihmissuhdetaito-oppaiden lukeminen tahtia 1kpl/6kk ei ole tuottanut vastaavan tasoisia ihmissuhteita millään elämän osa-alueella.

Budjetointi ja ajanhallinta liittyvät erottamattomasti toisiinsa. Leon kirjassa ajan ja rahan perustavanlaatuinen linkki ohitetaan yhdellä lauseella loppukaneettina työmatkapyöräilyä hehkuttavaan kappaleeseen:

Joskus ihmiset ympärilläni saattavat ihmetellä ääneen esimerkiksi sitä, miten viitsin pyöräillä kymmenien kilometrien matkan tammikuun pimeydessä ja räntäsateessa. Minulle kyse on kuitenkin tottumuksesta ja kaikkein luontevimmasta tavasta liikkua paikasta toiseen. Ja välillä tietysti halusta näyttää muille, että kyllä homma onnistuu, vaikka pyöräilyssä ei olisi juuri siinä tilanteessa mitään järkeä. Jolain muulla tavalla kulkeminen kuitenkin aiheuttaisi minulle useimmiten ylimääräistä stressiä.

Pyörällä liikkuessa tulen harrastaneeksi liikuntaa, pääsen paiasta toiseen pääkaupunkiseudulla nopeasti ja liikun ekologisesti. Säästän myös huimat määrät rahaa: kun en ole edellisten 30 vuoden aikana ostanut kolmea uutta, noin 20 000 euron arvoista autoa, olen kolmen prosentin tuotto-odotuksella nyt noin 110 000 euroa rikkaampi. Tällä summalla ehtii tehdä useamman vuoden merkityksellisiä asioita ilman taloudellista painetta.

Comments

Popular posts from this blog

Jani Antola & Allan Seppänen: Ohikulkijat

"Järjetön ajatus. Pitkästä aikaa." Sota-alueita kiertänyt kuvareportteri Emil Moltke on asettunut aloilleen Kööpenhaminaan kauan sitten kuvioista kadonneen naisen houkuttelemana, mutta ei sopeudu arkeen. Kriisialueiden jälkeen tuntuu banaalilta kirjoittaa pihagrillejä vertaileva artikkeli kuvineen. Eräänä iltana hän päättää jättää kaikki ja lähteä Abhaasiaan. Matkan nimellinen tarkoitus on löytää kunnioitettu akateemikko Johannes Böhm, joka on perityllä vauraudella vetäytynyt jumalan selän taakse kirjoittamaan suurta synteesiä maailman menosta, mutta varsinainen tarkoitus irtiotto pystyyn kuolleesta arjesta. Alkaa absurdi matka täynnä alkoholia, tyttöjä, seikkailuja ja vastoinkäymisiä. Abhaasia osoittautuu matalan intensiteetin sotatoimialueeksi Venäjän ja Georgian välillä. Infra on pommiteettu ja yksinkertaisetkin asiat ovat vaikeita, hitaita ja vaarallisia. Jostain silti aina löytyy paikalliskontakteja, viinaa ja länsivaurauden houkuttama tyttö kainaloon. "Kaikki

Emma Kantanen: Nimi, jolla kutsutaan öisin (2019)

Etsin kirjaa ensin muistelmahyllystä, mutta se olikin autofiktiota ja fiktiohyllyssä. Kirja kertoo kirjailijan seikkailuista graafikkona kiinalaisessa pelifirmassa. Avoimeksi jää, mikä osa oli totta ja mikä tarua. Ennen kaikkea se kuvasi kulttuurishokkia ja ajan henkeä Pekingissä. Kirja on helppolukuinen ja vauhdikas runollisten ilmausten kaleidoskooppi, jossa ensivaikutelmat osoittautuvat pettäviksi matkailijan päästessä syvemmälle paikalliseen kulttuuriin. Päähenkilö on Mensan "älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei joudu" -siipeä ylpeänä edustava kunnianhimoinen seikkailija, joka janoaa uusia kokemuksia ja jonka on helpompi sietää epämukavuutta - työstressiä, kulttuurikonflikteja, jopa väkivaltaa - kuin tylsistymistä. Roviolla häntä häiritsi se, että hänen kykyjään ei huomattu, vaikka hän teki kaiken oikein sekä työssä että verkostoitumisessa. Vääntäessään kiinassa 6-päiväistä viikkoa ja pitkiä päiviä hän vähitellen huomaa, että sama kuvio toistuu sielläkin, mutt